Rummunsoitonperusasiat

Rummunsoitto yleisesti tarkoittaa soittimia, joita soitetaan käsin, kapuloilla tai vastaavilla kuten mallettikapulat, vispilät, riisikapulat tai erilaiset nuijat marssi-, samba- ja orkesterilyömäsoittimille. Rummuilla soitetaan rytmejä ja sooloja ja usein rummut luovat rytmisen taustan muille soittimille.

  • Rumpu voi olla irrallinen käsin tai kapuloilla tms soitettava, tai
  • rumpusetti, jota yleensä soitataan kapuloilla ja joka koostuu useammasta yleensä kaikilla raajoilla soitettavasta rummusta.

Tällä sivulla käsitellään tekniikka-asioita, jotka liittyvät kapuloilla soitettaviin pikkurumpuihin ja rumpusetteihin.

Yllä oleva otsikkokuva on Malmitalossa 17.1.2018 pidetystä konsertista, katso video täältä

Perustekniikka

Tällä sivulla on aloittelijoille tarkoitettuja perusasioita rumpujen soitosta. Ohjeet, joita annan ovat yleisiä, mutta useimpien  rumpalien hyväksi havaitsemia. Moni hyvä rumpali saattaa tehdä asiat toisin kuin tässä esitän, joskus esiintyjäryhmän tai bändin esitys on myös tavallaan teatteria, jolloin myös rumpalin soittotyyli- tai tekniikka saattaa olla ristiriidassa “rumpuoppien” kanssa. Rumpujen soiton opiskelu on kuitenkin hyvä alkaa useimpien rumpaleiden hyväksi toteamilla tavoilla. Kun taidot kehittyvät on enemmän tietoa kehittää omia tapoja, varsinkin jos ne kovasti poikkeavat “yleisestä linjasta”. Rumpujen (ts. rumpusetin) soitossa, niin kuin muissakin soittimissa, asennot ja otteet eivät ole itsetarkoitus vaan niillä soittaminen tehdään mahdollisimman tehokkaaksi ja helpoksi.

Vasen- tai oikeakätisyys ei ole merkittävä asia rummun soitossa. Hyviä ja huonoja, tunnettuja ja tuntemattomia rumpaleita on molemmissa.

(Klikkaa) Video, jossa kerron perusasioita rumpusetin soitosta. Videota ei ole käsikirjoitettu ja se on melko pitkä ja etenee tunnilla olleen oppilaan kysymyksien johdattelemana. Tunnilla kerron monista tärkeistä asioista ja harjoittelutekniikoista mainitsen myös rudimentit, joista on lisää tietoa mm. täällä NARD. Esittelen myös muutamia yleisiä komppeja kuten beat-kompin erilaisia muunnelmia ja jazz- ja lattarikomppeja. Videon lopussa soitan lyhyen soolon.

Käsitekniikka

Kapulaote
Matched grip (grip = ote suom. vastakkaisote)

Matched gripistä on kaksi eri versiota (sekä kolmas ns american grip, joka on kahden muun yhdistelmä):

French grip, jossa käytetään sormia kapulan liikkeen hallintaan ja näin saadaan nopeutta ja hienomotoriikkaa soittoon.

German grip, jossa soitetaan ranteella, näin saadaan helpommin voluumia soittoon. Tätä käytetään myös ns Möller -tekniikassa.

Rumpukapuloita pidetään peukalon ja etusormen viimeisen nivelen (1. sormen päästä katsottuna) välissä niin, että muut sormet ovat hellästi kapulan ympärillä, niillä kontrolloidaan kapulaa (French grip). Peukalo ja etusormi pitävät kapulaa ja ne yhdessä muiden sormien hallitsevat kapulan liikettä. Sormet voivat myös olla kapulan “sivuilla” jos/kun käytetään German grippiä. Useimmat rumpalit soittaessaan vaihtavat otetta soittotilanteen mukaan.
On sekä vasen- että oikeakätisiä rumpaleita

On hyvä, että rumpua lyötäessä kapulan liikerata ilmassa on suora ja että kapula osuu siihen kohtaan kalvoa, johon rumpali sen tarkoittaa, esimerkiksi keskelle.

Traditional grip

Toinen tapa pitää kapuloita on ns. Traditional grip (EI KUVASSA!). Ero on lähinnä vasemman kapulan otteessa (oikea kätiselle). Traditional grip on alussa vaikeampi ote ja siksi on ehkä parempi aloittaa matched gripillä.

Kapulaote on hyvä opetella jonkun pätevän rumpalin kanssa.

Soittoasento

Rumpalin istuma-asentoa voisi kuvata niin, että sen pitää olla rento ja “asiallinen”, että on hyvä soittaa. Istuimen korkeus on yksilöllistä. Hyvä nyrkkisääntö on se, että istuessa reidet ovat suunnilleen lattian suuntaiset tai kuten kuvassa reidet hiukan ylhäältä alas. Istumakorkeus on yksilöllistä ja tuntuu että se on vuosien myötä noussut.

Istumakorkeus riippuu esimerkiksi siitä, soittaako bassaria kantapää maassa vai kantapää hiukan ilmassa. Itse soitan kantapää ilmassa, silloin kun tarvitsen paljon “volyymiä” bassariin.

Istuma-asento on virheellinen jos lihakset ja kroppa jännittyvät ja tekevät soittamisesta hankalaa ja/tai aiheuttavat kipua ja särkyä. Rumpalin kehon tulee myötäillä soittoa! Raajoille täytyy antaa mahdollisuus liikkeisiin.

Palli kovilla

Ranteen asento

Ranne on rummunsoitossa tärkeä. Rumpali käyttää soittamiseen ranteita ja sormia, käsivarsia tarvitaan lähinnä ranteiden “kuljettamiseen”. Erityisesti Möller-tekniikassa käytetään koko käsivartta ja rannetta eikä siinä käytetä sormia kapulan liikkeiden hallintaan, mutta siinäkin kapulanhallinta on kuitenkin kädessä vaikka liike alkaakin lähes olkapäästä.

Kättä (ja siinä olevaa kapulaa!) liikutetaan pääasiassa ranteella eli käsivarrella ei rummuteta, vaikka sieltä tarvittaesa saadaan voimaa soittamiseen, ranteen on oltava joustava.

Oikea lyönti lähtee ranteesta, peukalo ja etusormi pitävät kapulaa peukalon hiukan työntäessä kapulaa lyöntisuuntaan. Muut sormet kontrolloivat kapulaa (french grip). Lyönnin ranneliikettä voisi kuvata niin, että se on kuin yrittäisi takaapäin kärpäslätkällä tappaa kärpästä, joka on ruokapöydällä. Iskun loppuvaiheessa “kontrolloivat” sormet “nappaavat” kapulan niin, että siitä syntyvä voima vie kapulan kalvoon.

Rumpusettiä soitettaessa istutaan niin, että kaikki rummut ovat helposti soittajan ulottuvilla. Jalat ovat pikkurummun eli virvelin ympärillä, niin että “haitsu” ja “bassari” ovat helposti käytettävissä, että jalkapohja (kengänpohja 🙂 ) ylettää pedaaleihin. Yleensä rummut asetetaan niin, että ne ovat vähän kuin “sähköhellan levyt”, mahdollisimman samalla tasolla ja kapuloihin nähden 90° kulmassa. Tarkoitus on, että mahdollisimman helposti saadaan rummusta kulloinkin vaadittava lyöntivoimakkuus. Lisäksi tietysti “kanttilyönnit” ja muut vastaavat ovat mahdottomia tai hyvin vaikeita, jos rummut (erityisesti tomit) ovat väärässä asennossa (yleensä liian pystyssä!).

V

Soitettaessa on hyvä myötäillä soittoa, eli asennon pitää olla sellainen, että voit liikkua “kapuloiden suuntaan” esimerkiksi tomeja soittaessasi. Joissain rytmeissä kuten esim. Sambassa ja muissa “Lattareissa”, pidetään jopa välttämättömänä, että rumpali “tanssii” eli myötäilee soittoa. Rumpali siis elää rytmissään!

Oletuksena rumpuja lyödään keskelle rumpua tai symbaalia. Monesti on kuitenkin tilanteita, joissa rumpali tarkoituksella lyö jonnekin muualle. Idea on siis se, että lyönti osuu siihen mihin sen haluaa osuvan, minne sen on tarkoittanut. Lyönti ei saa olla sattumanvarainen vaan harkittu. Tämän oppiminen saattaa viedä aikaa.

V-asento

Harjoiteltaessa on hyvä pitää kuulosuojaimia!

Harjoitustilan on hyvä olla sellainen, että siellä voi pitää “meteliä”.

Rumpua tai mitä tahansa soitinta harjoiteltaessa pitää pystyä käyttämään soittimen koko dynaamista aluetta (hiljaisen ja kovimman äänen ero). Rumpuja pitää siis pystyä soittamaan myös kovaa, tekniikkaa on vaikea oppia ilman voimankäyttöä (varsinkin ranteissa). Toisaalta rumpalin yksi tärkeimmistä “eväistä” on dynamiikka, on osattava soittaa hiljaa ja kovaa. Se tarkoittaa sitä, että toisiaan seuraavien iskujen voimakkuus vaihtelee ja tämän vaihtelun suorittaa rumpali tekniikan, rytmitajun ja musikaalisuuden avulla.

Setti voi olla iso ja rumpali pieni, taidot ratkaisevat!

Itse aloitin noin 10 vuotiaana, mutta opiskelin vuosia myös pasuunaa ja vähän muitakin soittimia, rumpujen ollessa haaveena sivummalla. Nyt olen ollut rumpalina jo yli 50-vuotta. Kuvassa oleva pieni rumpali ei ole allekirjoittanut. Kuvassa on Pearl Masters setti, jossa on 5 tomia, bassorumpu, virveli, useampi pelti sekä tuplapedaali. Perusrumpusetissa on (nykyään) 5 rumpua ja 3 symbaalia. Rummut ovat bassorumpu (bd), virveli (sd), pikkutomi, keskitomi (toms) ja lattiatomi (ft). Symbaalit ovat komppipelti eli ride, aksenttipelti eli crash ja hi-hat eli haitsu. Alla olevassa esimerkkikuvassa on Pearl Export -perussetti. Tällainen setti maksaa uutena n. 600-800 euroa, käytettynä vähemmän.


Harjoituksia

Rumpuharjoitukset jakaantuvat tavallaan kahteen osaan, motorisiin kaikkien raajojen toimintaa kehittäviin sekä käsiä kehittäviin ns. rudimenttityyppisiin. Oma tärkeä alueensa on myös nuotinlukutaito ja ylipäätään ns. musikaaliset ja musiikin teoriaan liittyvät asiat, esimerkiksi erilaisten tyylien oppiminen, musiikillisten rakenteiden ymmärtäminen jne.

Varsinkin USA:ssa rudimentteja arvostetaan (oppimisessa) kovasti. Alunperin soittokuntamusiikista (vrt. sotilasmusiikki) kehittyneet rudimentit ovat rummunsoitossa oikeastaan aivan oma alueensa, josta on paljon tietoa myös netissä, lue esimerkiksi täältä.
Rudimentit (rummuille) ovat rytmiharjoituksia, erilaisia pieniä iskusarjoja, joilla jokaisella on oma nimi (esim. Paradiddle). Niitä harjoitellaan, joko aloittaen hitaalla nopeudella (tempolla), jota sitten lisätään “melkein niin nopeaan vauhtiin kuin pystyy” ja sitten taas hidastaen tai tempossa (kiinteä tempo). Olennaista on, että harjoitusta ei saa keskeyttää, on siis väärin lisätä nopeutta niin paljon että harjoitus katkeaa.

Rudimenttiharjoituksista saa enemmän irti kun niihin lisätään aksentteja (iskuja, jotka kuuluvat muita kovempaa). Aksentit eivät ole tahattomia vaan sunnitelmallisia, (harjoiteltaessa) nuoteista luettuja. Nuotissa aksentti merkitään nuotin yllä tai alla olevalla > merkillä. Rudimenttiharjoituskirjoja on paljon, esimerkiksi F-Musiikista niitä löytyy useita. Rudimentteja voi myös “jakaa” soitettavaksi koko rumpusetillä, joka tarkoittaa sitä, että osa iskuista soitetaan jaloilla, yleensä bassarilla (bass drum) mutta myös haihatilla (hi-hat)

Yksinkertaisin rudimentti, joka kuitenkin vaatii paljon harjoittelua, on Vuorolyönti (single stroke roll).
Siinä lyödään vuorokäsin (oikea vasen oikea vasen jne.) virveliin tai harjoitusalustaan aloittaen hyvin hitaasti ja vauhtia lisäten kunnes lähellä “huippuvauhtia” taas hidastetaan. Yksi harjoitus voi hyvin kestää muutaman minuutin, ja niitä siis tehdään niin kauan kuin on mahdollista. Tunti rudimentteja päivässä on hyvä vauhti alussa. Vuorolyöntejä harjoitellaan myös eri raajojen välillä > oikea käsi/vasen jalka, oikea käsi/oikea jalka, molemmilla jaloilla sekä tasaisilla tempoilla ja erilaisin aksentein (esim. aksentti joka 3. iskulle).

Vuoroiskut

Tuplaiskut

Toiseksi yksinkertaisin rudimentti on Tuplalyönti (Double stroke roll). Myös se vaatii todella paljon harjoittelua. Harjoitusmenetelmä on aivan sama kuin edellisessä vuorolyönneissä. Tuplalyönneissä lyödään samalla kädellä aina kaksi kertaa peräkkäin (vasen vasen oikea oikea jne.). Tuplaiskujen oppiminen on vaikeaa ja vie aikaa, mutta on myös rummunsoiton perustekniikoihin kuuluva asia.

Paradiddle

Paradiddle on hyvä harjoitus oikea/vasen käsi motoriikan harjoitteluun. Paradiddlellä parannetaan siis heikomman käden (oikeakätisillä vasen käsi) voimaa. Paradiddlen voi myös jakaa koko setille niin, että Paradiddlen välissä olevan tuplaiskun soittaa bassarilla. Paradiddleja on myös paljon erilaisia ja niitä voi soittaa tasa- ja kolmijakoisina. Paradiddle on ns “peilikuvarudimentti”, koska siinä soitetaan sama kuvio aloittaen aina eri kädellä. Alla perusparadiddle, paradiddlen voi soittaa myös aloittamalla soitto 2. iskusta (alla L) tai tuplalyönnistä. Paradiddlestä on olemassa myös tupla ja triplaversio.

Five Stroke Roll

Five Stroke Roll eli viiden iskun sarja on myös “peilikuvarudimentti” siinä mielessä, että se soitetaan vuoronperään alkaen oikealla ja vasemmalla. Viiden iskun sarjakin voi jakaa koko setille ja sitä voi soittaa “etu- ja takaperin”.

Flam

Flam on “korunuotti” tyyppinen isku, jossa varsinaista iskua edeltää hiljaisempi etuisku. Sen harjoittelu aloitetaan viemällä toinen kapula (esim. oikea) silmien eteen ja toinen melkein kiinni kalvoon. Sitten yhtäaikaisella lyönnillä viedään kapulat kalvoon. Ensiksi kalvoon osuu lähempi kapula ja siitä lähtee hiljaisempi ääni. Toinen kapula tulee kauempaa ja siitä lähtee voimakkaampi ääni. Liike toistetaan peilikuvana (vasemman käden kovalla iskulla).

Lisää rudimentteja Vic Firthin sivuilla.


Rumpulinkkejä

Alla on muutama rumpuaiheinen linkki. Koska internet on tiedon loputon suo, en ole edes yrittänyt hakea tähän mitään kaiken kattavaa rumpulinkkikokoelma. Lisää linkkejä on alla olevien sivustojen linkkisivuilla.
DrummersWeb kaikkea rumpaleista ja rummunsoitosta, “USA-värityksellä”.
Modern Drummer rumpuaiheinen lehti.

Youtubesta kannattaa “tsekata” esimerkiksi Baby Dodd’s, joka loi tietyssä mielessä perustan nykyiselle jazz/rock -rummunsoitolle.
– Scandinavian Musical Instrument on Pearlin Suomalainen maahantuoja. Täältä löydät mm. Pearl -rumpujen hinnat.