100 päivää ilman Putous-näyttelijöitä

Suomeen on pikkuhiljaa muotoutunut tv-ohjelmatyyppi, johon liittyy massiivinen mainostus (kaikissa mahdollisissa medioissa), pinnallinen sisältö ja usein myös tositeeveemäisyys. Näitä ohjelmia tuottavilla tahoilla – YLE, MTV ja Sanoma oy:n Nelonen media,  on Suomen oloissa käytössä isohkot budjetit ja mahdollisuus käyttää televisiota mainoskanavana. Usein ohjelmat silti tuotetaan mahdollisimman pienellä budjetilla ja jonkun ulkomaisen ohjelmatyypin suomalaisena versiona. YLEn itse tuottamia ohjelmia lukuunottamatta tuotantostudio on usein rakennettu vanhaan teollisuus- tai varastohalliin. Niissä esiintyy pienehkö, samojen julkkisten joukko, jotka tulevat tv:n kautta koteihimme joka ikinen päivä, useita kertoja.

Nämä ohjelmat voivat ”käsitellä” musiikkia, draamaa, komiikkaa, ruuanlaittoa, sisustusta tai melkein mitä tahansa, mutta oleellista niissä ovat tutut tv-kasvot, jotka samanaikaisesti ovat myös muissa viikon aikana esitettävissä tv-ohjelmissa.

Yksi perustyyppi näissä ohjelmissa on Niina Lahtisen mies Aku. Aku Hirviniemi näyttää televisiossa hauskalta kaverilta, monet Akun työkaveritkin näyttävät hauskoilta. Heistä suuri osa on eri aikoina ollut Putous-nimisessä ohjelmassa, joka on erityisen suosittu myös lasten keskuudessa. Akun vaimo on Niina, joka hänkin on hauska tyyppi. Akun ja kavereiden uusin ohjelma, joka sekin on koko perheelle, on Posse.
Possen, Putouksen ja muiden vastaavien ohjelmien ansiosta monet ennen hävettävät asiat kuten tuhmat sananmuunnokset ja pippelin näyttäminen tytöille, ovat tulleet yleisesti hyväksyttäviksi. Se mikä meitä poikia (ei varmaan kaikkia) ennen vähän kiihotti ja jota ehkä vähän salassa tehtiin on nyt sallittua, kikkelin näyttämistä ei tarvitse hävetä se on possea.

Suomessa on satoja näyttelijöitä, mutta heistä vain noin 15 on esillä jatkuvasti. Niinan ja Akun lisäksi myös heidän kaveri Janne (Kataja) on esillä viikottain. Myös muusikko Mikko (Kuustonen) on tyttärineen viikottain esillä. Julkkiksia on suomessa varmaan enemmän kuin koskaan, mutta heistä vain jotkut ovat esillä joka päivä. Ohjelmia tuottavilla tahoilla tuntuu vallitsevan konsensus siitä, keitä julkkiksia ohjelmissa käytetään.

Toki kanavilla on paljon erilaisia tosi-tv-ohjelmia, joissa on paljon ns taviksia, mutta niissäkin on aina samat kaikkien tuntemat juontajat. Päätavoite onkin myydä, juontajan, tuomareiden tai muiden ohjelman vetäjien levyjä, keikkoja tai tukea heidän ammattiaan.

Tanskalaisia, ruotsalaisia ja norjalaisia tv-ohjelmia, -sarjoja ja elokuvia katsellessa tulee tunne, että maat ovat paljon isompia ja väkirikkaampia kuin Suomi. Se johtuu siitä, että esiintyjien kirjo on huomattavan suuri verrattuna meidän vastaavaan. Televisiossa (täällä meillä) saattaa pyöriä 3 tanskalaista tv-sarjaa, joissa ei juurikaan ole samoja näyttelijöitä. Suomessa samat putousnäyttelijät, vainelämäätähdet ja voiceoffinland– ym tuomarit ovat tv-sarjoissa, tosi-tv-ohjelmissa, uusissa elokuvissa he ovat haastateltavina kavereidensa juontamissa tv- ja radio-ohjelmissa ja näitä kaikkia mainostetaan kymmeniä kertoja joka päivä.

En väitä, että yksikään mainitsemistani henkilöistä olisi huono ammatissaan, mutta liika on vain liikaa. Olisi todella virkistävää saada sata päivää ilman putoustähtiä.