Laiva

Tämä sivu on esikoisromaanini Laivan esittelysivu. Täällä on tietoa kirjasta, sen kirjoittamisesta ja linkkejä kirjaan liittyviin tapahtumiin ja paikkoihin.

Kirjanjulkistustilaisuus Aviador Kulttuurikulma 31.5.2024
Arvioita Laiva -romaanista
Kirjan tarinaan liittyvä video
Kirjaan liittyvä soittolista SpotifyTidal

Soittolistalinkit johtavat Tidalin tai Spotifyn soittolistaan, jotka tein kirjoitusvaiheessa kirjoittamisen tueksi ja fiiliksen hakemiseksi. Niissä on sekä tarinan kuvitteellisen laivabändin Trio Atlantique soittamien kappaleiden (yleensä) alkuperäisesityksiä sekä kappaleita, jotka muuten liittyvät tarinaan. Listat Spotifyssa ja Tidalissa ovat (lähes) yhteneväiset.

Laiva

Aloitin kirjoittamaan romaania joskus syksyllä 2022. Olen aina pitänyt kirjoittamisesta, siksi olenkin kirjoittanut muisteluita elämästäni nettisivuilleni. Nettisivuilla kirjoitukseni ovat pääsääntöisesti ns. faktaa, sillä varauksella, että muisti toimii. Aloittaessani kirjoittamaan Laivaa olin kahden (kolmen) vaiheilla teenkö autofiktiivisen tarinan, dokumentti-tyyppisen tarinan muusikoista laivoilla vai jotain muuta. Päädyin vaihtoehtoon jotain muuta ja aloin kirjoittamaan fiktiivistä romaania. Fiktiivisen tarinan kirjoittaminen on kivaa eikä tarinoiden totuudenmukaisuudesta ole niin väliä.

Tarinan juoni

1970-luvulla keikkoja tuli monesta eri suunnasta, kavereilta, ohjelmatoimistoista sekä joskus myös Työvoimatoimistosta. Laiva-kirja kertoo fiktiivisen tarinan bändistä, joka kootaan kun yksi muusikko saa laivakeikan Työvoimatoimiston Taiteilijavälityksestä. Itse soitin vuosina 1976-80 useita kuukausia Helsingin – Tukholman, Naantali- Kapellskärin välillä ja yksittäisiä laivakeikkoja Helsingistä. 1990-luvulla oli toinen laivakeikkarupeama silloin pääasiassa Turun-Tukholman välillä. Silloin soitin myös Silja Symphonyn (toukokuu 1991) ja Silja Europan (maaliskuu 1993) neitsytmatkoilla.

Kirjan alkuperäisessä käsikirjoituksessa oli mukana luku, joka kertoi muusikon työnhausta Työvoimatoimiston Taiteilijavälityksestä. Kun kirjan tarinaa tiivistettiin luku jäi pois, mutta voit lukea sen täältä.

Kirja kertoo kuvitteellisen bändin, Trio Atlantiquen yli kuukauden mittaisesta keikasta autolautta M/S Viking 5:llä vuonna 1979. Kuukauden aikana ehtii tapahtua kaikenlaista. 32 keikkaa, (yhden)keikan aikana soitetaan noin 70 eri kappaletta. Jokainen kappale saa yli 30 esityskertaa. Kuukaudessa yhteensä siis yli 2000 esitettyä kappaletta. Mutta paljon muutakin tapahtuu, ja jotkut tapahtumat vaikuttavat vuosien päähän.

Tarinan tapahtumapaikat

Tarinan päänäyttämö on laiva, m/s Viking 5. Se oli todellinen laiva, mutta nyt se on jo romutettu. Viking 5:stä löysin aika paljon tietoa netistä, itsellänikin on sieltä aika hyvät muistikuvat, joita netistä löytämäni tieto tukee. Soitin Viking 5:llä useamman kuukauden 1970-luvun lopulla. Viking 5 aloitti Viking-linen risteilyt Helsingin Tukholman välillä ja sen rinnalla linjaa ajoi myös Viking 6, joka ei ollut vitosen sisarlaiva. Kirjassa laivassa liikutaan komentosillalta aina autokannen alapuolelle, jossa sijaitsivat henkilökunnan hytit sekä henkilökunnan ruokala eli messi. Eniten tapahtumia on komentosillan alapuolella sijainneessa baarissa, joka oli laivan yöelämän keskus.

Laivalla ollessaan henkilökunta vietti vapaa-aikaa paljon messissä, joka sijaitsi henkilökunnan hyttikerroksessa autokannen alapuolella.

Viking 5 romuttamolla. Autokannen alla romujen keskellä on kerros, jossa olivat henkilökunnan hytit ja messi. (C) Wikipedia.
Helsinki

Kirjan henkilöiden kotipaikkaa ei ole kovin tarkasti kirjassa kerrottu. Espoo, Pohjois-Helsinki ja Kallio noin suurin piirtein. Kirjan alku tapahtuu Hietaniemen krematoriossa ja muistotilaisuutta juhlitaan Urhon pubissa. Suomalaisille muusikoille Helsinki, laivan toisena satamana, on tylsä ja tuttu, Tukholmassa on enemmän koettavaa. Käytännössä kaikille kirjan tapahtumapaikoille oli yleensä mielessäni joku todellinen paikka, jossa olen ollut. Mutta vaikka esimerkiksi Retkusysteemin liikepaikka yhä löytyy Kalliosta Retkusta ei ole edes hajua jäljellä.

Tukholma

Jos on töissä Helsingin ja Tukholman väliä ajavassa laivassa saa joka toinen päivä olla Tukholmassa. Moni muusikko ei tosin tätä etua hyödyntänyt, sillä aamuyöhön jatkuva keikka tarkoitti sitä, että uni jatkui ainakin puoleen päivään. Laiva -romaanissa liikutaan sekä läheisellä Södermalmilla – sataman ja Medborgarplatsen välillä, että Kaknäs-tornin läheisyydessä Ladugårdsgärdetissä. 1970-luvun Tukholmassa oli useita pieniä kahviloita, joiden nimi yleensä oli ”sen-ja-sen” kaffestuga, Södermalmillakin niitä oli, ja yhä on. Aika usein lähdin laivalta Söderiin kävelemään vain käydäkseni kahvilla ja usein kahvin kanssa söin kookos- tai perunapallon jotka olivat aivan samannäköisiä. Aivan sataman (Stadsgården/Tegelvikshamnen) läheisyydessä on kirjasta tuttu Klockstapelsbacken.

Viking 5, kuvattuna Klocktapelsbackenilta. (C) Wikipedia
Muurame

Muurame tuli mukaan tarinaan hiukan vahingossa. Halusin luoda tarinalle ”todenmukaisen” päätöksen, jolloin vuosia sitten purettu laiva oli mahdoton valinta. Toki kirjan lopun olisin voinut kirjoittaa ilman paikkasidonnaisuutta, mutta toteutunut ratkaisu yhdisti kirjaan luontevasti päähenkilön (Pertsan) toisen ammatin (arkkitehti) ja vahvat tunteet, jotka liittyvät hänen menneeseen elämään. Muurame on kaunis paikan nimi ja kauniita paikkoja Muuramessa riittää.

Muuramessa kirjan paikat kirkkoa ja Aallon koehuvilaa lukuunottamatta ovat fiktiivisiä. Muuramen kirkossa vierailin kesällä 2023 kirjan loppua miettiessäni. Kirkko on Alvar Aallon piirtämä kaunis rakennus. Tapasin kirkossa ystävällisen kappalaisen (Mia Hagman), jonka kanssa kävin keskustelua kirkon arkkitehtuurista, sekä elämästä ja elämänkulusta. Kävin kirkossa Muuramen vierailuni viimeisenä päivänä, lähdin ajamaan kirkosta kohti Helsinkiä toiveikkaana ja rauha mielessä (sielussa).

Toinen kirjassa mainittu Alvar Aaltoon liittyvä paikka on Aallon piirtämä koehuvila, Muuratsalossa.

Kesän 2023 Muuramen reissulla asuin asuntohotelli Kultakengässä, jota pitää Hanna Korhonen. Kultakengässä Matti Nykänenkin kuulemma joskus piilotteli. Aivan Kultakengän naapurissa on Niittyahon tila, jota käytin esikuvana kirjan lopun tarinoille. Niittyahon emäntä on Elina Tammivuori.

Kävin siellä kuvaamassa ”Pertsan” rummuttelut kesällä 2023. Videon musiikin, rumpuja lukuunottamatta (rummut on äänitetty 100% Niittyahon tilalla), olen tehnyt kotistudiossani.

Niittyahon tilalla on erittäin hyvä maatilakahvio ja tänä kesänä (2024) myös kesäteatteri. Video näkyy täällä.

Videon musiikki on syntynyt siten, että heinäkuussa 2023 otin rummut kyytiin ja lähdin ajamaan kohti Muuramea, jonka olin päättänyt olevan kirjan tarinan päätöspaikka. Muurame ei ollut minulle entuudestaan tuttu. Matkalla sain ylinopeussakon, kuuntelin autossa hiukan ehkä melankolisissa tunnelmissa musiikkia, enkä kiinnittänyt huomiota sen paremmin nopeusrajoitukseen kuin sitä valvovaan poliisin siviiliautoon. Sakko oli melko iso, vaikka sen antanut moottoripyöräpoliisi olikin ihan kelpo mies. Sakko kuitenkin ärsytti niin paljon, että ajattelin nukkua yön varaamassani huoneessa ja lähteä aamulla takaisin Helsinkiin.

Niin en tehnyt, vaan lähdin seuraavana päivänä kävelemään ja päätin käydä läheisellä Niittyahon tilalla, joka ei ole minulle myöskään tuttu. Lounas tilan navettakahviossa piristi mieltä niin, että rohkaisin mieleni ja kysyin tilan emännältä Elinalta lupaa soittaa pellolla, sain luvan ja seuraavana päivänä kasasin rumpusetin, pari kameraa ja mikrofonia sekä digitaalisen nauhurin pellolle ja aloin soittaa. Ensin soitin pellon laidassa, ilman ääni- tai kuvatarkkailua. Sitten vaihdoin paikkaa tilan työpihalle, jossa ystävällinen pihalla työhommissa ollut Teijo Hakanen tsekkasi pyynnöstäni äänenvoimakkuudet Tascam-tallentimestani, siksi toisen osan rumpusoundit ovat paremmat. Kun istuin pellolla ja myöhemmin työpihalla rumpusetin ääressä, minulla ei ollut soiton suhteen mitään suunnitelmaa. Soitin niitä näitä ja usein, kun soittaa olo tuntuu paremmalta, niin tuolla Muuramessakin. Kaiken musiikin rumpuja lukuunottamatta olen tehnyt jälkikäteen kotistudiossa Cubase pro 13 softalla. Video on editoitu Final Cut Prolla.

Niittyahon tilan omistava Tammivuoren perhe on hyvin kulttuurimyönteinen sillä tänä kesänä (2024) Niittyahon tilalle on rakennettu 300 paikkainen katsomo ja esiintymislava kesäteatteria varten, hienoa että kulttuuria pidetään yllä.

Hienoa myös olisi jos Pertsa, ehkä Trio Atlantiquen kanssa pääsisi sinne soittamaan vaikka tanssiaisia.

Arvioita Laiva -romaanista

Minusta

Tarkempaa tieto minusta on historia -sivulla sekä CV:ssäni. Olen aina tykännyt kirjoittamisesta ja luen myös paljon. Kun korona-epidemia aiheutti katkon keikkailuuni ja opetuksen siirryttyä verkkoon aloin päivitellä www-sivujani, erityisesti historia-osiota. Törmäsin jo aiemmin minua häirinneeseen ongelmaan, eli siihen että nettisivuille kirjoittelussa pitää olla aika tarkka siitä mitä kirjoittaa varsinkin jos kertomuksissa kerrotaan oikeista henkilöistä.

Melkein hetken mielijohteesta aloin kirjoittaa fiktiivistä tarinaa, peilaten kuitenkin niitä muistoja, joita minulle on vuosien varrella kertynyt. Alkuun ei ollut mitään suurempia suunnitelmia tarinan varalle, mutta jo aika aikaisessa vaiheessa huomasin kirjoittavani romaania, ja se tuntui hyvältä. Oivalsin, että -soiton ohella, tämä on sitä mistä tykkään. Niin syntyi romaani nimeltä laiva.

Haluatko, että tulen esittelemään kirjaani?
  • Tulen mielelläni kertomaan kirjastoihin tai muihin vastaaviin kirjallisuuteen liittyviin paikkoihin/tapahtumiin kertomaan kirjasta ja vastaamaan kysymyksiin.
    Liikun tarvittaessa myös pääkaupunkiseudun ulkopuolelle.
  • Ota yhteyttä mikko@virto.fi
Mistä kirjan saa?

Kirjan voit ostaa suoraan kustantajalta Momentum Kirjoilta tai lähimmästä kirjakaupasta. Se on lainattavissa myös useimmista kirjastoista ympäri Suomen. Katso > Finna

Video kirjan julkistustilaisuudesta on täällä.

Kysy mitä tahansa mikko@virto.fi