Alla on linkki kirjoitukseen, jonka olen kirjoittanut 1993 eli 23 vuotta sitten. Jos vuotta ei tietäisi voisi luulla, että kirjoitus on muutaman vuoden ikäinen. Kiitos NT Rautaselle dokumenttien suojelusta.
http://www.ntrautanen.fi/computers/
Jos linkki ei toimi kirjoitus on myös täällä.
Tanssimusaa Atarilla
Tuskin kukaan on nähnyt koskaan suomalaista tanssi/rock/tms yhtyettä jolla olisi Atari keikalla. Tosiasiassa Ataria kyllä
käytetään mutta miten, se selviää luettuasi jutun. Allekirjoittanut on jo useita vuosia tehnyt musiikkia koneilla, Atarillakin jo nelisen vuotta. Aiemmin tein Atarilla pääasiassa sävellys/sovitus/opetustöitä mutta noin vuosi sitten aloin tehdä myös "taustoja" tanssiorkesterin tarpeisiin. Tiedossani on useita muusikkoja, jotka ammatikseen tekevät sekvenssejä keikoille.
Mutta niin kuin sanottu keikalla ei Ataria näy, syynä on yksinkertaisesti se, että ahtaisiin ja hämäriin usein humalaisten kansoittamiin tanssipaikkoihin ei ole järkevää viedä tietokonetta. Sen sijaan Atarilla tehdyt kappaleet voi viedä keikalle mukanaan, esim. Korgin T-sarjan koneisiin on helppo siirtää vaikkapa Notatorilla tai Cubasella tehdyt kappaleet ja uusi Korgin "Oiva"Pro lukee suoraan MIDI-fileä. Itse asiassa melkein kaikkiin vanhoihin "hardware"-sequihin on mahdollista siirtää tietoa Atarista MIDIn välityksellä, paljon käytetty on esim. Rolandin MC500 sekvensseri.
Sekvensseri on oiva apu keikkakäytössä ja oikein käytettynä myös musiikillisesti hyväksyttävä asia. Oikeaa käyttöä ei tosin ole se, että koneelta tulee kaikki ja bändi on vain soittavinaan. Pari vuotta sitten eräs bändi sai järvenpääläisestä ravintolasta kenkää sen takia että rumpali luki lehteä soiton aikana. Mutta järkevässä käytössä sekvensseri lisää huomattavasti bändin mahdollisuuksia. Itse esim. esitän jatkuvasti triolla (kolmen miehen bändi) Toton, Phil Collinsin, Michael Jacksonin jne. kappaleita taustoiltaan hyvin alkuperäisen kuuloisesti, eli musiikkia joka on tehty ehkä 6-10 miehisin
kokoonpanoin (tai yksi mies ja Atari). Koneelta tulevat soittimet vaihtelevat tietenkin kappaleittain. Orkesterissamme
sekvensseristä tulevat yleensä basso, osa jousi- ja brassisoundeista sekä percussion instrumentit. "Livenä" tulevat laulu, rumpusetti, kitara ja kosketinsoittimen soolo- ja melodiaosasto.
Koska akustiset rummut - vanhat Ludwigini, on myös "miditetty", tulee niiden akustisen äänen lisäksi stereona sämplätyt rumpusoundit. Tästä rumpujen "triggaamisesta" - siis midityksestä, on se hyöty että sekvensseriltä tulevat rumpuäänet ja rumpalin soitto tulevat samasta äänilähteestä ja
kuulostavat yhtä hyviltä. Itse asiassa kun haetaan tänäpäivänä hyvää rumpusoundia on rumpujen miditys paljon helpompi tie kuin soundien hakeminen mikittämällä.
Itse teen sekvenssit kotona Cubasella mutta orkesterin "kosketinpaavo" tekee saman Notatorilla, sillä sinänsä ei ole suurta merkitystä. Keikalle ne viedään MIDI-fileinä OivaProhon, jonka sekvensseri ne sitten keikalla soittaa. Äänet tulevat Oivan lisäksi Yamaha SY77:sta, Kurzweill PX1000:sta, Korgin T3:sta ja rumpusoundit AlesisD4:sta. Aiemmin sekvenssit soitettiin T3:lla, joka kuitenkin on siinä hommassa ehkä hiukan epävarma. T3 aina silloin tällöin yllätti tyhjentämällä muistinsa kesken soiton ja se taas saattaa aiheuttaa hämmennystä yleisössä kun "puolet" bändistä katoaa kesken esityksen.
Yksi syy siihen että itse tietokonetta ei viedä keikkapaikalle on myös se, että tärinä (varsinkin laivoilla) on liian suuri tietokoneen siedettäväksi. Eestiläisen ystäväni 1040 hajosi Tallink-laivan tärinään ja hän käytti sitä etupäässä
hytissään. Tietysti lyhyet sähkökatkokset myös aiheuttavat silloin tällöin harmia. Jos syntikkana sattuu lisäksi olemaan vaikkapa disketiltä ladattava sampleri, menee MIDI-fileiden lisäksi aikaa soundien uudelleen lataamiseen levykkeeltä.
Teknisiä ongelmia suurempi vaiva on yleensä se, että sekvensserin kanssa ei ole helppo soittaa, rumpalilta se vaatii ehdotonta tarkkuutta jotta kappaleet (se mitä livenä soitetaan) yleensä pysyvät kasassa. Eli lavalla on oltava rumpalille toimiva monitorointi siitä mitä sekvensseri soittaa. On paljon väärinkäsityksiä sekä muusikoilla että muilla siitä mitä sekvensseri tekee ja mitä ei. Sekvensseri eli "kone" ei tee huonosta soitosta hyvää ja toisaalta (toisin kuin monet muusikot luulevat) sekvensserillä tehty musiikki ei ole välttämättä konemaista, jos ei sitä varta vasten halua.
Sekvensserit ovat luultavasti tulleet jäädäkseen, ainakin siihen asti kunnes keksitään parempia tapoja esitettävän musiikin tallennukseen. Ne kannattaa hyväksyä kuitenkin sillä varauksella että musiikkia täytyy edelleen opiskella, jotta osaisi tehdä hyviä sekvenssejä ja omaa soitintaan täytyy osata soittaa, jotta pystyisi soittamaan yhdessä sekvensserin kanssa.
Suomessa ja muuallakin suuri osa Atarin käyttäjistä on muusikoita, luultavasti siksi että edelleen käyttökelpoisimmat musiikkisovellukset ovat Atarille. Usein soittajien käsissä Atari on kuitenkin "vain" yksi soitin muiden joukossa, sitä käytetään mutta siitä ei tehdä numeroa. Se on ehkä syy siihen miksi ST-klubissa on niin vähän muusikoita, eihän Suomessa ole Korg-yhdistystäkään vaikka Korg-merkkiset soittimet ovat laajalti soittajien käytössä. Atari kuitenkin eroaa "Korgista" siinä, että sillä voi tehdä myös vaikkapa orkesterin esitteet ja sitä eivät monet muusikot valitettavasti tiedä.
Mikko Virto, muusikko
|
Takaisin |
(C) Marko, Suomen Atari-sivut / ArkiSTo 2003 |
|
Tweet #https://twitter.com/mikko_v